Mikkelin pitäjän alue ja historia

Mikä on Mikkelin pitäjä?

Mikkelin pitäjä on reikäleiväksikin kutsuttu alue entisiä kyläkeskuksia, jotka ympäröivät Mikkelin kaupunkikeskustan taajama-aluetta. Mikkelin pitäjä koostuu yli 50 kylästä, jotka kuuluvat nykyisin Mikkelin kaupunkiin. Kuitenkin, kyläyhteisöjen välillä vallitsee edelleen vahva side ja yhteistyöhalukkuus.

Uusi Mikkelin kaupunki aloitti vuoden 2001 alussa, kun valtioneuvosto oli lakkauttanut edellisenä vuonna Mikkelin maalaiskunnan, Mikkelin kaupungin ja Anttolan kunnan. Mikkelin pitäjäksi kutsutaan entistä Mikkelin maalaiskunnan aluetta.

Alamaa, Anianniemi, Asila, Haahkala, Haapataipale, Harjujärvi, Harjumaa, Haukkakorhola, Heinälahti, Helppanala, Hiirola, Hyyrylä, Häyrylä, Ihastjärvi, Kaipiala, Karstula, Kirkonkylä, Korpijärvi, Koskentaipale, Kovala, Kyyhkylänniemi, Laitiala, Laurikkala, Liukkola, Marjoniemi, Moisio, Norola, Närvälä, Olkkolanniemi, Pajula, Parantala, Parkkila, Pekkola, Puttola, Rahula, Rantakylä, Rieppola, Riittilä, Rämälä, Sairila, Salmenkylä, Savonlahti, Seppälä, Soikkala, Suonsaari, Taipale, Tikkala, Tuukkala, Vanhala, Vanhamäki, Vatila, Vehmaskylä, Viljakkala, Visulahti, Vuolinko, Väänälä, Väärälä

Mikkelin pitäjän varhaishistoria ulottuu kauas esihistorialliselle ajalle, jolloin viimeisen jääkauden vaikutukset muokkasivat alueen maisemaa ratkaisevasti. Jäätikön sulamisvaiheessa syntyi Mikkelin halki kulkeva harjujakso, joka on yksi seudun merkittävimmistä luonnonmuodostumista.
Mikkelin pitäjän historiaa on ikuistettuna jo keskiajalta, jolloin alue tunnettiin nimellä Savilahti. Ensimmäisiä mainintoja Savilahden alueesta on kuninkaan kirjeessä vuodelta 1329.

Mikkelin maalaiskunnan koulupiirit lukuvuonna 1989-1990

Mikkelin pitäjä täyttää 700 vuotta vuonna 2029

Varsinainen Mikkelin pitäjän historia alkaa keskiajalta, jolloin alue tunnettiin nimellä Savilahti. Pähkinänsaaren rauhassa vuonna 1323 Novgorod luovutti Savilahden kihlakunnan Ruotsille, mikä liitti alueen osaksi läntistä hallintoa ja kristillistä kirkkojärjestelmää. Pian tämän jälkeen, elokuun 23. päivänä vuonna 1329, Savilahden pitäjä mainittiin ensimmäisen kerran kuningas Maunu Eerikinpojan kirjeessä, joka käsitteli kirkollisen verotuksen järjestämistä. Tätä päivää pidetään Mikkelin pitäjän syntymäpäivänä. Savilahden nimi lienee saanut alkunsa moreeniharjun viereisestä savipohjaisesta lahdenpohjukasta, ja ajan myötä Savilahti laajeni käsitteellisesti koko maakuntaa kuvaavaksi nimitykseksi. Näin Mikkelin pitäjän varhaishistoria kytkeytyy kiinteästi koko Savon alueen syntyvaiheisiin.

Alueen asutuksesta kertovat lukuisat rautakautiset kalmistot, jotka tarjoavat arvokasta tietoa varhaisista asukkaista ja heidän elämäntavastaan. Tunnetuimpia näistä ovat Kyyhkylän, Moision, Tuukkalan ja Visulahden kalmistot. Erityisesti Tuukkalan kalmisto on merkittävä, sillä se ajoittuu 1200-luvun lopun ja 1400-luvun alun väliselle ajalle, eli juuri Savilahden pitäjän syntyvaiheisiin. Näiden kalmistojen löydöt, kuten esineistö ja hautaustavat, kertovat alueen kulttuuriyhteyksistä ja elinkeinoista keskiajalla.

Mikkelin alueella on myös useita niin kutsuttuja linnavuoria, jotka toimivat esihistoriallisina puolustus- ja suojapaikkoina. Otralan, Sairilan, Vatilan ja Otavan linnavuoret sijaitsevat strategisesti korkeilla paikoilla ja tarjoavat näkymiä ympäröivään maastoon. Ne ovat toimineet turvapaikkoina levottomina aikoina ja muistuttavat alueen asukkaiden varhaisesta yhteisöllisyydestä ja puolustautumistarpeesta.

Tuukkalan ja Mikkelin seudun muinaispuvut

Rautakautiset löydöt ovat inspiroineet myös Mikkelin muinaispukujen rekonstruointia. Tuukkalan kalmiston haudan numero 26 löydösten pohjalta on suunniteltu kaksi muinaispukua, jotka ajoittuvat Savilahden pitäjän varhaiseen aikaan. Ensimmäinen rekonstruktio toteutettiin Kalevalaisten Naisten Liiton perustajan Elsa Heporaudan johdolla vuonna 1937 A. O. Heikelin piirrosten pohjalta. Myöhemmin, 1990-luvulla, dosentti Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander tarkisti puvun tutkimusten perusteella, ja uusi versio tunnetaan nimellä Mikkelin seudun muinaispuku. Nämä puvut elävöittävät alueen historiaa ja tuovat esiin menneiden aikojen käsityötaitoa ja estetiikkaa.

Alueen monet nähtävyydet ja kulttuuriperintö

Nykyään Mikkelin pitäjän historia näkyy monin tavoin sen nähtävyyksissä ja kulttuuriperinnössä. Otavan kirkkokivet, Mikkelin harju sekä Porrassalmen harju ja museotie ovat suosittuja kohteita niin paikallisille kuin matkailijoille. Ne tarjoavat mahdollisuuden tutustua sekä luonnonhistoriaan että alueen merkittäviin historiallisiiin vaiheisiin.

Alueen historialliset kartanot ja kylätalot tarjoavat nykyisin monipuolisia palveluita vierailijoille. Tertin kartano tunnetaan kahvilastaan ja herkkupuodistaan, kun taas Landhaus Kekkola tarjoaa majoitusta historiallisessa miljöössä. InStile Mannila tuo alueelle italialaisia makuja.

Mikkelin pitäjän historia on näin ollen rikas kokonaisuus, jossa luonnon muovaamat maisemat, rautakautiset löydöt ja keskiaikainen hallintohistoria yhdistyvät eläväksi kulttuuriperinnöksi.